Piinaako sinua hermosäryt? Omakohtainen kokemukseni on keskushermostoperäisistä hermosäryistä, mutta tässä postauksessa kertomistani keinoista olen saanut apua hermosärkyjen lisäksi myös selkäkipuihin.

Mikä on neuropaattinen kipu?

Neuropaattinen kipu on kiputila, jonka syynä on vaurio tai toimintahäiriö kipua välittävässä hermojärjestelmässä. Neuropaattinen kipu jaetaan vielä perifeeriseen eli ääreishermostoperäiseen ja sentraaliseen eli keskushermostoperäiseen kipuun. Ensin mainittua voivat aiheuttaa esimerkiksi vammat ääreishermostossa, tai välilevynpullistuman aiheuttamat hermojuurivauriot. Sentraalista taas ms-taudin aiheuttamat vauriot keskushermostossa, aivoverenkiertohäiriöiden jälkitilat tai selkäydinvamman jälkitilat.

Kipu voi olla esimerkiksi jatkuvaa särkyä, sähköiskumaisia tuikkausia tai joskus tuntoaistimus on kivulias, vaikkei jonkin ulkoisen ärsykkeen pitäisi oikeasti tuottaa kipua.

Voimakas neuropaattinen kipu vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään. Pahimmillaan se lamauttaa ja vaikuttaa mielialaan. Kivut voivat heikentää myös valitettavan oleellisesti toiminta- ja työkykyä.

Yleensä näiden kipujen kanssa elävät joutuvat turvautumaan jonkinlaiseen lääkehoitoon. Ainakin pahimpina päivinä/ajanjaksoina.  Joku pärjää vähemmällä ja ottaa kipulääkkeen joskus tarvittaessa, kun taas toisella voi olla säännöllinen päivittäinen lääkitys. Lääkehoidon tärkeyttä neuropaattisen kivun hoidossa ei tule vähätellä, mutta kipuja kannattaa koettaa hoitaa ja hillitä myös muulla tavoin.

Itse kärsin MS-taudin aiheittamista hermosäryistä, eli keskushermostoperäisestä neuropaattisesta kivusta. Minulla kipu vaihtaa paikkaa, ja se voi ilmaantua mihin päin kehoa tahansa. Yleensä kuitenkin käsiin, jalkoihin, sekä kasvojen- ja niskanalueelle.  Myös kivun voimakkuus vaihtelee ja sen esiintymistiheys.

Itsehoitokeinoja on monia. Käyn tässä postauksessa läpi ne joita itse käytän, ja joista on merkittävää hyötyä niin toimintakyvylleni kuin elämänlaadullenikin.
Uskon, että myös sinä voit hyötyä näistä vinkeistä. 

Välillä kivut esiintyvät niin voimakkaina, että kipulääkkeet ovat siinä hetkessä ainoa ratkaisu. Työpäivät ovat myös sellaisia jolloin en juurikaan pysty ottamaan lääkkeettömiä itsehoitokeinoja käyttöön. Jos siis kivut alkavat puskea päälle töissä, on se särkylääke tuolloin syytä napata ajoissa ja koettaa estää tilanteen paheneminen.

Kun olen vapaalla ja kivut eivät ole vielä yltyneet järjettömiin mittasuhteisiin, saan yleensä siinä hetkessä merkittävää apua muutamasta itsehoitokeinosta. Näitä teen muutenkin mahdollisimman paljon, en ainoastaan kivun ilmoitellessa itsestään.

 

Rentoutuminen

Ah kyllä! Rentoutuminen todella auttaa kipuun. Ja hermostuneisuus hyvin todennäköisesti lisää kipua (ja itselläni myös muita ms-oireita). Myös Terveyskylän kivunhallintatalon sivulla puhutaan rentoutumisen kiistattomista hyödyistä kivunhallinassa.

Rentoutuessa autonomisen hermoston parasympaattinen osa aktivoituu. Tällöin hengitys ja sydämensyke hidastuvat, lihakset rentouvat sekä ruoansulatus ja syljeneritys alkaa tehostua. Mutta miten sitten vaikuttaa autonomiseen hermostoon, joka on tahdosta riippumaton?

1. Keskity hengittämiseen

Oikeanlainen hengitys on nopein tapa saada ylikierroksilla käyvä hermosto rauhoittumaan. Kiinnitä huomiota että hengität pallean avulla. Tällöin hengitys muuttuu syvemmäksi ja rauhallisemmaksi. Syvä ja rauhallinen palleahengitys rentouttaa ja tyynnyttää mieltäsi.

Onneksi nykyään hengityksen merkityksestä puhutaan koko ajan enemmän ja enemmän. Ei ole myöskään vaikea löytää apua syvän ja rauhoittavan hengityksen opetteluun, jos sen haltuunotto itsekseen tuntuu vaikealta tai turhauttavalta. Erilaisia tunteja ja kursseja löytyy runsaasti.

2. Jooga (tai muu rentoutusharjoitus) 

Jooga on minun henkireikäni niin  kuin fyysisesti kuin psyykkisesti. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Ja ei, sinun ei tarvitse seisoa päälläsi tai taipua mitä ihmeellisimpiin asentoihin aloittaaksesi. Laji on siitä ihana, että variaatioita harjoitusten tekemiselle löytyy ihan kaikentasoisille. Joten rohkeasti vaan kokeilemaan vaikka liikkuvuutesi muistuttaisi lähinnä rautakankea.

Hengitys on tärkeä osa joogaa, joten se tukee hyvin oikeanlaisen hengitystekniikan harjoittelua. Keskittyminen omaan hengitykseen ja liikkeeseen rentouttavat aina. Ainakin minua. Jos mieleni ja sympaattinen hermostoni käy kovemmilla kierroksilla, keskityn tekemään hyvin  matalatehoisen harjoituksen, lähinnä ollen vain pitkään hyvin rauhoittavissa asanoissa. Parasympaattista hermostoa aktivoi parhaiten mm. erilaiset eteentaivutukset ja selänpyöristykset. Huom. Äärimmilleen viedyt venytykset eivät ole parhaita silloin kun haluat nimenomaan rauhoittua.

On muuten upea huomata miten tuo tahdosta riippumattoman hermosto vaan alkaa kuin alkaakin toimia toivotulla tavalla.

3. Luonnossa liikkuminen (tai muu sinulle mielihyvää tuova tekeminen)

Olen syntyisin maaseudulta ja edelleen ihan täysin luontoihminen vaikka vähän urbaanimmassa ympäristössä nykyään elän. Minulle luonto toimii samanaikaisesti sekä mielialan kohottajana että rauhoittajana. Oli se metsä, järven- tai merenranta tai vaikkapa synnyinseutuni Pohjamaan lakeus.

Enkä ole yksin ajatusteni kanssa. Sen kertoo jo vilkaisu somefeedeihin, joissa saa ihailla kauniita luontokuvia joka päivä ja selkeästi ne on postattu hyvissä fiiliksissä! 

Myös tutkimustulokset kertovat luonnon hyvää tekevästä vaikutuksesta. Erityisesti metsässä oleilun on todettu lievittävän stressiä, kohottavan mielialaa, tasaavan pulssia ja laskevan verenpainetta.

Ja mikäli et ole yhtään luontoihminen, etkä koe siellä rentoutuvasi niin tee jotain muuta mikä tuo sinulle hyvää mieltä, ja rauhoittaa oloasi.

 

Pidä rentoutustuokioita säännöllisesti

Rentoutushetket kannattaa ehdottomasti ottaa säännölliseksi rutiiniksi.  Säännöllinen harjoittelu myös tekee kehon ja mielen rentouttamisesta helpompaa muissakin tilanteissa, kuin vain yksin hiljaisuudessa.

Myös Kivunhallintatalon sivuilla puhutaan säännöllisyyden tärkeydestä. Kerran viikossa tapahtuva rentoutumistuokio ei todennäköisesti tuo heidän mukaansa juurikaan apua.

Joka päivä toteutettu tietoinen rentoutumishetki on vaikuttanut valtavan paljon omaan elämänlaatuuni. Tapahtui se sitten rauhoittavan joogan, metsäkävelyn tai pienen hengitysharjoituksen muodossa. Säännöllisesti toteutettuna rentoutuminen on mm. hillinnyt kipujen voimakkuutta ja pitänyt ne paremmin poissa.

 

Vältä stressiä

Tämä on kaiken a ja o oireiden hallinnassa. Jos stressitasot pääsevät nousemaan liikaa, sympaattinen hermosto on liian pitkään aktiivinen, eikä parasympaattinen osa pääse palauttamaan elimistöä lepotilaan, on seuraukset aikalailla selvät. 

Elämää ei tietenkään saa täysin stressittömäksi. Ja välillä stressiä myös tarvitaan. Väliaikaisena ja kohtuullisena se lisää tarkkaavaisuutta ja suorituskykyä. Mutta on tärkeä opetella tunnistamaan, koska ollaan ylittämässä raja joka tekee sinulle hallaa.

Kalenterin karsiminen turhasta, ja ei-sanan käytön opettelu on hyvinvontisi kannalta välttämätöntä. Aina ei tarvitse olla saatavilla. Ota omaa aikaa ja pidä myös kiinni siitä.

Tauota tekemistä

Suunnittele päiväsi ja tekemisesi niin, että saat pidettyä välillä palauttavia taukoja.
Liika kuormitus ilman taukoja pahentaa kipuja. Itselläni myös muut ms-oireet riehaantuu, jos en pidä riittävistä palautumishetkistä huolta.

Liike on lääke

Jos kivut ovat todella voimakkaat, ei raskaampi liikkuminen vaan ole mahdollista. Jalkojen särky voi estää pelkästään jalkojensa päällä olon pahimpana päivänä lähes täysin. Väkisin onkin turha vääntää, tilanne voi vain pahentua. Tunnet itse itsesi, onko kyseessä juuri nyt hetki jolloin kivut vain lisääntyvät liikkumisesta.
Omakohtainen kokemukseni on kuitenkin että lievempiä kiputiloja voi helpottaa tai saada jopa  kokonaan pois liikkeellä. Kun verenkierto paranee, keho vetreytyy ja vapauttaa luontaista särkylääkettä endorfiinia, niin saattaa se laukaista tilanteen yllättävänkin nopeasti.

Säännöllinen liikunta ylipäätään on merkittävä apu. Kun harrastan säännöllisesti liikuntaa – niin voimaharjoittelua, joogaa kuin lenkkeilyäkin – ovat säryt harvinaisempia ja lievempiä. Jos syystä tai toisesta tulee viikonkin liikkumaton jakso, kivut ja lihasten spastisuus ilmaantuvat nopeasti kummittelemaan.

Liikkumisen tulee olla mukavaa. Kokeile eri lajeja löytääksesi sinulle paras vaihtoehto. Jos sairaus aiheuttaa sinulle liikkumisen rajoituksia, kannattaa kokeilla vaikka allasjumppaa. Monet pystyvät tekemään vedessä juttuja mitä eivät muuten kykenisi.

Muuta

Sokeri provosoi itselläni hermosärkyjä. Valkoisen sokerin välttäminen/pitäminen ihan minimissä pitää muutkin ms-oireet paremmin kurissa.

Paljon puhutaan myös mindfullnessin eli tietoisuustaitojen hyödyntämisestä kroonisessa kivussa. Pyrin sitä myös parhaani mukaan harjoittamaan ylipäätään arjessani. Olisi hieno osallistua joskus  kokonaiseen mindfullness-viikonloppuun! Olen kuullut niistä vaan hyviä kokemuksia.

Keinoja on monia. Itse kokeilemalla sitä oppii, mikä omalla kohdalla toimii ja mikä ei. Millaisia kivunhallintakeinoja sinä käytät?
❤️Vuokko

Lähteitä ja lisätietoa:
https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo

Vastaa

Your email address will not be published.

You may use these <abbr title="HyperText Markup Language">html</abbr> tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*