En koskaan unohda hetkeä, kun huolettomana astelin neurologin vastaanotolle, ja ulos sieltä kävelin diagnoosin kanssa josta en koskaan tulisi pääsemään eroon. Huolettomana vastaanotolle menin siksi, että oireet joiden vuoksi olin ollut tutkimuksissa, olivat olleet jo jonkin aikaa poissa. Ajattelin, että mennään nyt kuitenkin kun aika kerran on varattuna. Kuultuani MS-taudista, shokki oli valtava. Tämä tapahtui kesän alussa vuonna 2017. Nyt on vajaat 2 vuotta opeteltu elämää MS-taudin kanssa.

Miten sitten pystyä elämään loppuelämän sairauden kanssa, joka on kuitenkin etenevä, eikä kukaan tiedä miten tai milloin se mahdollisesti etenee? Onko sairastunut jatkuvassa pelossa? Varmasti alussa onkin. Mutta olen itsekin ihmetellyt, miten sopeutuvainen ihminen näyttää olevan. Tämä on varmasti myös persoona kysymys miten nopeasti tai hitaasti se tapahtuu, mutta ihmeellistä kyllä, ihminen tottuu. Muistan kun sairaanhoitaja sanoi minulle juuri uutisen kuultuani, että jossain vaiheessa se vaan on osa sinun elämääsi, ja sinulle normaalia, mitä et koko aikaa ajattele. Se kuulosti silloin täysin käsittömättömältä höpötykseltä, mutta oikeassa tuo näytti olevan. Ennen omaa sairastumistani ihmettelin usein, miten voi elää jonkin vakavan sairauden kanssa, ja olla vieläpä tyytyväisen oloinen. Nyt tiedän, ihmisen mieli on ihmeellinen. Se kyllä sopeutuu.

Pikkuhiljaa sitä oppii elämään siten, että olisi mahdollisimman hyvä olla. Vaikka omia rajoituksiaan tämä ainakin itselleni tuo, niin voin kuitenkin sanoa, että pystyn elämään hyvää elämää. Varmasti yksi tärkeimmistä avaimista tyytyväisyyteen on se, etten juuri tuhlaa energioitani sen miettimiseen mitä en voi tehdä, vaan keskitän ne siihen mitä voin tehdä ja mikä tuo minulle hyvää oloa ja nautintoa.

En sano että elämä kroonisen sairauden kanssa olisi aina helppoa, eikä se toisi pintaan negatiivisiakin tunteita, vaikka olisit miten sinut sairautesi kanssa. Suru, kiukku, toivottomuus ja pelko ovat inhimillisiä tuntemuksia, joita tulee välillä varmasti jokaiselle. Niillekin on annettava oma aikansa. Mutta tämän sairauden kanssa voi elää, ja myös nauttia elämästä.

Miten sitten tehdä elosta ja olosta mahdollisimman hyvä kroonisesta sairaudesta ja sen mukana tulevista oireista huolimatta? MS-tauti on hyvin yksilöllinen sairaus, oireet ovat monimuotoisia ja niille on tyypillistä vaihtelevuus samallakin henkilöllä. Ajan kanssa sitä oppii tapoja tulla toimeen noiden oireiden kanssa. Tietää mikä niitä mahdollisesti provosoi, ja millä taas voi koettaa niitä rauhoittaa.

Omaan hyvinvointiin täytyy panostaa.  Riittävä lepo, rentoutuminen ja stressin välttäminen on nyt viimeistään supertärkeää! Omalla kohdallani myös ruokavaliolla ja liikunnalla on suuri merkitys vointiini. Mutta hyviä uutisia: Syödä voi hyvin, herkullisesti ja terveellisesti samaan aikaan! Ja liikkua voi myös lempeästi omaa jaksamistaan kuunnellen. Nyt hellitään itseämme.❤️

Suosittelen edellä mainittuja kyllä ihan kaikille. Ilman mitään diagnoosejakaan voi voida todella huonosti, jos ei pidä huolta siitä tärkeimmästä, itsestään.


– Vuokko

8 Replies to “Kun sairastuu pysyvästi”

  1. Rujo Apina says: 13 helmikuun, 2019 at 9:56 pm

    Hienoa Vuokko. Vaikka itselläni ei toistaiseksi ole mitään kroonista sairautta olen usein miettinyt vertaistuen merkitystä. Se että kuulee toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita sairaudesta merkitsee ettei olekaan maailman ainoa ihminen jolla on juuri niitä vastaavia ajatuksia ja tunteita kyseisestä tai vastaavasta sairaudesta. Olen tuntenut ainakin kolme ms potilasta, ja kaikilla ovat oireet olleet kuin eri taudista. Eli tosi yksilöllinen sairaus.

  2. Mari Kähkönen says: 13 helmikuun, 2019 at 9:59 pm

    Hyvinvointivinkkejäsi odotellessa: Ihanaa, että aloitit tämän blogin!

  3. Unknown says: 13 helmikuun, 2019 at 9:59 pm

    Vaikuttaa hyvältä, tekstikin hyvin luettavaa tästä on hyvä jatkaa

  4. Vuokko says: 14 helmikuun, 2019 at 8:10 am

    Ihana kuulla! Kiitos!❤️

  5. Vuokko says: 14 helmikuun, 2019 at 8:22 am

    Kiitos kommentista!😊Kyllä, vertaistuki on tosi tärkeää. Itseäni auttoi paljon alussa (ja toki edelleen) muiden sairastuneiden tarinat.
    Hienoa jos tämä blogi voi tuoda jollekulle iloa, toivoa ja/tai lohtua.❤️

  6. Siiri / Pilkettä-blogi says: 20 helmikuun, 2019 at 8:12 am

    Ymmärrän hyvin että hoitajan kommentti kuulosti höpötykseltä, mutta kuten itsekin huomasit, se on yllättävästi lähellä totuutta. Itselläni on kolme autoimmuunisairautta – kolme – mutta ei kukaan sitä päälle päin huomaa jos en erikseen itse siitä kerro. Elän elämääni päivästä toiseen keskittyen mahdollisimman paljon kaikkeen muuhun. Toivon että sinäkin saat minun itseni tavoin keskittyä mahdollisimman paljon juuri siihen kaikkeen muuhun kuin sairauteen. 🙂 <3

  7. Vuokko says: 20 helmikuun, 2019 at 8:36 am

    Kiitos Siiri kommentistasi <3
    Kolme kuulostaa jo aikamoiselta määrältä, mutta mahtavaa että tulet niiden kanssa niin hyvin toimeen, ja keskityt pääsääntöisesti muihin asioihin elämässä. Olet taas yksi esimerkki siitä, että elämä ei lopu johonkin diagnoosiin/diagnooseihin. Itsekin ajattelen niin, että sairaus tulee huomioida, mutta sen ei saa antaa hallita. Kuitenkin ihania asioita on elämässä niin paljon, kun vaan suuntaa fokuksensa niihin. Mukavaa viikonjatkoa sinulle! <3

Vastaa

Your email address will not be published.

You may use these <abbr title="HyperText Markup Language">html</abbr> tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

WhatsApp chat