Liikunta on yksi tärkeimpiä itsehoitokeinoja, mitä ms-potilas voi tehdä säilyttääkseen toimintakykynsä mahdollisimman hyvänä, mahdollisimman pitkään. Sen lisäksi, että liikunta auttaa pitkässä juoksussa ylläpitämään toimintakykyä, on sillä myös muita positiivisia vaikutuksia vointiin ainakin omalla kohdallani. Minulla se vähentää fatiikkia (fatiikista kirjoitin täällä) ja hermosärkyjä. Eikä pidä unohtaa liikunnan merkitystä pääkopalle! Se liikunnan jälkeinen hyvä mieli on vaan niin parasta.

Lähes kaikki liikunta on ms-potilaalle hyvästä, mutta kuntosalikäynnit on tärkeä sisällyttää mukaan, vaikka se ei erityinen intohimosi olisikaan. MS-taudille tyypillisiä oireita ovat lihasheikkous ja tasapaino-ongelmat. Näihin voit itse vaikuttaa voimaharjoittelulla siitäkin huolimatta, että ms-taudin oireet ovat keskushermostoperäisiä. Tutkimuksissa on todettu, että lihaskuntoharjoittelun avulla lihasvoima kasvaa myös ms-potilailla, vaikka taustalla on keskushermoston etenevä myeliinin vaurioituminen. Tutkimuksissa on havaittu myös voimaharjoittelun positiiviset vaikutukset motoriseen fatiikkiin.

Lihasheikkous on tavallisempaa jaloissa kuin käsissä. Itsekin olen huomannut, että jos voiman kanssa on ”kummallisia” pulmia välillä, se tuntuu juurikin jaloissa. Meikäläisen jalat tarvitsee myös muuta kroppaa enemmän palautumisaikaa rasituksen jälkeen. Jalkojen voiman treenaamiseen pyrinkin mahdollisimman usein, vaikka ei muuta ehtisikään. Vaikka sitten kyykkyjä telkkaria katsellessa.

Mainitsemiani ”kummallisia” pulmia jalkojen kanssa ovat olleet hetkelliset voimien katoamiset. Ensimmäiset kerrat olivat todella pelottavia, koska tottakai ajattelin kyseessä olevan pysyvä tila. Esimerkkinä iltajumppa kotona, kun jalka vaan ei jaksanut nousta kunnolla kohti kattoa kun muutaman hassun kerran, kun aloittelin pakaralihassarjaa. Jalka vaan alkoi täristä, eikä minulla kertakaikkiaan ollut voimaa ja kontrollia siihen.

Toinen tulee mieleen kun lähdin normaalille pikku aamu-ulkoilulle koiran kanssa. Pääsin tuskin sataa metriä eteenpäin, kun yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta, jalat olivat täysin maitohapoilla kuin kovemmankin suorituksen jälkeen. Tilanteessa ei auttanut kuin täyskäännös takaisin kotiin, minne koetin köpötellä hapottavilla, pökkelöillä kintuilla. Yhtä mystisesti kuin tällaiset oireet ovat ilmestyneet, ovat ne myös kadonneet seuraavaksi päiväksi. Onnekseni näin totaalisia tilttejä ei kohdalleni ole usein sattunut.

Muuten voimassa/jaksamisessa on kyllä pienempiä päiväkohtaisia eroja. Kun sen tietää, ei voimattomampia päiviä säikähdä kuten alussa. Sen verran asia kuitenkin mielessä on, että antaa se motivaatiota liikkumiseen laiskempinakin päivinä.

Sain hiljattain fysioterapeutilta vinkin, mitä olen nyt lähtenyt toteuttamaan: Progressiivinen voimaharjoittelu alaraajoille jalkaprässillä.

Teen ensin toistoja 60 prosentilla yhdestä maksimitoistostani (yksi maksimitoisto = maksimipaino, jonka saan juuri ja juuri ylös). Sitten lepo, ja toistoja n. 80-90 prosentilla yhdestä maksimitoistostani. (Tällä isommalla vastuksella toistojen määrä ei ole yhtä paljon kuin pienemmällä). Teen vielä kolme sarjaa toistoja tuolla isommalla vastuksella. Ja lepo tietenkin aina sarjojen välissä. Harjoitus olisi ideaali tehdä pari kertaa viikossa.

Proggressiivisella alaraajoihin kohdistuvalla voimaharjoittelulla on todettu olevan suuri vaikutus lihasvoiman kasvuun ms-tautia sairastavilla. Tämänkaltaisella harjoittelulla myös jaksamiseen, toiminnalliseen kapasiteettiin, tasapainoon ja mielialaan on saatu positiivisia tuloksia. (Kjolhede ym. 2012)

Voimaharjoittelun on todettu lisäävän aaltomaisesti etenevää ms-tautia sairastavien toimintakapasiteettia. Kuitenkaan vielä ei tiedetä sitä, vaikuttaako voimaharjoittelu keskushermostoon hermoja suojaavasti, vai vaikuttaako se jopa hermojen uudelleenmuodostumista lisäävänä toimintana. (Kjolhede, ym. 2017)

Siinä on monta hyvää syytä painella salille! (Saas nähdä miten voimakkaaksi tässä tullaan! Haha😁)

Huom! Jos kärsit vaikeasta hetkestä fatiikin kanssa, ei salille kannata itseään raahata. Sillä vain pahennat oloasi, ja mahdollisesti aiheutat itsellesi vaaratilanteita siellä painojen kanssa heiluessa. Mikäli fatiikki on sinulla yleinen vaiva, suunnittele kuntoilu aamuksi. Se on jaksamisen kannalta yleensä parasta aikaa.

Joillakin fyysinen rasitus voi lisätä hetkellisesti oireita, mikä johtuu alentuneesta lämmönsietokyvystä. Onneksi lähes kaikki kuntosalit ovat nykyään hyvin ilmastoituja. Tarvittaessa viilennä itseäsi välillä vaikka märällä pyyhkeellä.

Pidä huoli, että tauotat treeniä, ja annat palautumiselle tarpeeksi aikaa. Eikä joka kerta tarvitse hulluna haastaa itseään, jos tuntuu että vähempikin ottaa nyt voimille. Treenin tulee tuoda hyvää oloa, niin keholle kuin mielelle!

Iloa ja energiaa viikkoosi!

❤️Vuokko

Vastaa

Your email address will not be published.

You may use these <abbr title="HyperText Markup Language">html</abbr> tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Pin It on Pinterest

Share This